Mitä tekoäly on?

Lähdetään kakkureseptistä: siihen kuuluu lista ainesosista ja lista ohjeita. Jos noudatat reseptiä, syntyy kakku. Tietojenkäsittelyssä ainesosat muodostavat tietoaineiston, ohjeet ovat algoritmeja, ja koko resepti on ohjelma.

Mikäpä sitten itse kakku on? Sitä voisi kutsua vaikka tulosteeksi.

Tekoäly on itse asiassa kokonainen keittokirja täynnä kaiken sortin algoritmeja ja tietoaineistoja.

Tekoälylle ei ole olemassa mitään virallista, yksiselitteistä määritelmää. Tutkimuskohteena tekoäly on laskennallinen ala, joka keskittyy koneiden kykyyn “ajatella” – siis tunnistaa säännönmukaisuuksia tietoaineistoista, oppia niistä ja muodostaa ennusteita.

“Älykkyys” nykypäivän tekoälyssä syntyy kahdesta ominaisuudesta: autonomiasta ja joustavuudesta.

Autonomia on ohjelman kyky toimia monimutkaisissa ympäristöissä ilman jatkuvaa ihmisen ohjausta.
Joustavuus on ohjelman kyky parantaa suoritustaan oppimalla kokemuksesta.

Tutustu Tekoälyn perusteet -kurssiin!

Tekoäly tutkimuksessa ja luovilla aloilla

Tekoälymenetelmiä voidaan käyttää useilla aloilla.

Tutkimuksessa menetelmät ovat arvokas työkalu kaikkeen sellaiseen työhön, jossa tarvitaan luokittelua, tunnistamista, optimointia tai jopa uusien yhdistelmien löytämistä sekä tulevaisuusennusteiden muodostamista.

Tekoälyn tukeman tutkimuksen avulla voimme esimerkiksi jo ennustaa paremmin säätä, tunnistaa puhetta, ja tunnistaa automaattisesti lääketieteellisiä kuvantamistuloksia. Oikeastaan tekoälymenetelmiä voi käyttää missä tahansa, missä tietoaineisto kääntyy hyvin numeroiksi.

Generatiivista mallintamista voidaan käyttää myös luovan työn tukena. Tekoälyn ehdottama uusi yhdistelmä voi joskus pelastaa tyhjän paperin syndroomalta.

Luova työ jopa tavallaan muuttuu kuratoinnin kaltaiseksi tehtäväksi: tekoälyohjelmalle voidaan syöttää sarja kuvia, ohjelma voidaan ajaa, ja lopuksi voidaan valikoida mielenkiintoisimmat lopputulokset.