Kokemukset herättävät muistoja

Ajattele ruusun tuoksua. Minkälaisia muistoja se tuo esiin? Ehkä hupikävelyn puutarhassa tai tutun ihmisen hajuveden? Voit hetkessä matkustaa ajassa kokemustesi läpi. Ruusu vie sinua kohti muistojasi mielleyhtymien kautta.

Muistosi koostuvat niin asioista, joita olet kokenut (episodinen muisti) kuin faktoista, joita et itse ole välttämättä todistanut (japaninruusu on latinaksi rosa multiflora, ja tämän muistaminen on esimerkki semanttisesta muistista).

Vaikka keinoneuroverkko ei tietenkään koe ruusuja samalla tavalla kuin sinä, se osaa noutaa “muististaan” sisältöä hieman samalla tavoin kuin sinäkin. Jos neuroverkosta löytyy hakusanallasi “kissa” sisältöä, osaa verkko noutaa sinulle kaikki kissaan liitetyt muistiedustumat.

Tietojenkäsittelyssä tätä kutsutaan sisältöhakuiseksi muistiksi. Perinteinen tietokoneen muisti voi hakea muistiedustumia vain silloin, jos sillä on täsmällinen osoite muistiedustumaan.

Tieteen historiassa assosiaatioita — samankaltaista tai yhdessä esiintyvää informaatiota — on pohdittu jo antiikin Kreikassa. Jo Aristoteles huomasi assosiaatioiden keskeisen roolin ihmismielessä.

Valistuksen aikakaudella 1700-luvulla David Hume toi assosiaatiot jälleen esiin. Humen työ muodosti myöhemmin tärkeän osan myöhemmin syntyneen psykologian tieteenalan peruskivestä.

Assosiaatioiden periaate saatettiin numeromuotoon hebbiläisen oppimisen ja muiden siihen liittyvien algoritmien, kuten itseorganisoituvien karttojen, muodossa aivan viime vuosikymmeninä.