Datatiede, robotiikka ja tekoäly

Datatiede on uudehko kattotermi, johon kuuluvat koneoppiminen ja tilastotiede sekä tietyt tietojenkäsittelytieteen osiot, kuten algoritmit, tiedonhallinta ja verkkosovellusten kehittäminen. Datatiede on myös käytännön ala, joka edellyttää kulloisenkin sovellusalan (esim. liiketalouden tai luonnontieteen) ymmärrystä. Tällöin on huomioitava, mitkä ovat kyseisen sovellusalan tavoitteet (eli mitä lisäarvo tarkoittaa), perusolettamukset ja rajoitteet. Datatieteilijöiden työ sisältää useimmiten vähintäänkin pienen ripauksen tekoälyä (mutta harvoin niin paljon kuin otsikoista voisi päätellä).

Robotiikka tarkoittaa sellaisten laitteiden rakentamista ja ohjelmointia, jotka voivat operoida monimutkaisessa reaalimaailmassa. Robotiikka on tavallaan tekoälyn kaikkein suurin haaste, koska se edellyttää lähes kaikkia tekoälyn osa-alueita. Esimerkiksi:

  • Konenäkö ja puheentunnistus mahdollistavat ympäristön havainnoinnin.
  • Luonnollisen kielen käsittelyn, tiedonhaun ja joustavan päättelyn ansiosta ohjeita voidaan tulkita ja mahdollisen toiminnan seurauksia ennustaa.
  • Kognitiivinen mallinnus ja affektiivinen laskenta (järjestelmät, jotka reagoivat tunteiden ilmaisuun tai jotka matkivat tunnetiloja) helpottavat vuorovaikutusta ja yhteistyötä koneiden ja ihmisten välillä.

Paras lähestymistapa monissa robotiikkaan liittyvissä tekoälyongelmissa on koneoppiminen. Tästä syystä koneoppiminen on yksi keskeisin aihepiiri myös tekoälyn robotiikkasovelluksissa.

Tutustu Tekoälyn perusteet -kurssiin!